Tutkimukset ovat osoittaneet, että tehokkaalla ja toimivalla työvuorosuunnittelulla on mahdollista vähentää vuorotyön mukanaan tuomia haittoja ja rasittavuustekijöitä. Vaikutusmahdollisuudella omiin työvuoroihin on mahdollista tukea yksilön hyvinvointia. Suomessa yhteisöllisen työvuorosuunnittelun aloittaminen on vähentänyt työyksikkötasolla alkavia sairauspoissaoloja 6–10 prosentilla. Myös säännölliset terveystarkastukset toimivat terveyshaittojen ennaltaehkäisijänä.

Suurin yksittäisin työvuorosuunnittelussa huomioon otettava asia on riittävien lepoaikojen mahdollistaminen. Riittävän pitkän vuorokausilevon määrällä on mahdollista vähentää vuorotyöstä aiheutuvien seikkojen määrää. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että ihmisillä on suuriakin yksilöllisiä poikkeavuuksia, miten vuorotyöhön sopeutuminen sopii parhaiten. Unitutkija Markku Partinen mainitsee haastattelussa: ” On ihmisiä, joille säännöllinen yötyö saattaa sopia. Jos perättäisiä yövuoroja ei ole liikaa (esim. 3 yötä) ja jos pystyy nukkumaan päivällä riittävästi (8 tuntia unta) ja sosiaalinen elämä on ok, niin tämä on joillekin ihan passeli. Yötyörupeamien välillä pitää tietenkin olla pidempiä vapaita.”